Syksyinen sieniretki

Olipas hienot kelit nyt viikonloppuna, puut on ottaneet kivasti väriä. Lähdetttiin kävelemään läheiseen metsään ja kamera tuli tietysti mukaan. Kuultiin tosi kovaa lintujen ääntä ja pääteltiin sitten, että pikku linnut ajoivat isompaa takaa. Nähtiin pariin otteeseen tosi iso kokoinen lintu lentämässä tiellä meidän edellä. Lintu oli niin suuri, että ei varmaan oikein mahtunut lentämään metsässä vaan tuli sitten avoimelle alueelle eli metsätielle, spekuloitiin, että olisiko se ollut pöllö.

Koirille olen yrittänyt opettaa sienin tunnistamista haistelemalla, mutta en ole varma, että tajuavatko tytöt, mitä yritän niille opettaa. Nyt ne ainakin haistelevat ja tökkivät sieniä ja kovasti odottavat nameja tökkimisestään. Nyt pitäisi vielä yhdistää niiden pienissä päissä johdot sienistä - palkasta ja itsenäisestä etsimisestä. Nyt ne enimmäkseen vaan kävelevät mun perässä ja istuvat sienille, mikä ei oikein palvele tarkoitusta. Laittaessani niitä sankoon, niin ne kovasti tökkivät ja katsovat sitten silmiin herttaisesti, se on aika söpöä. Biancalle tulee tylsää metsässä, kun me ei liikuta tarpeeksi nopeasti, mutta Jasna makailee mättäällä mielelään ja katselee ympärilleen.



Kommentit