Matka Härmään

Vaivasin Maria jo alkukesästä toiveellani nähdä millaista on metsästää koiran kanssa sorsia. Toivoin, että saisin osallistua ihan niin kuin katseluoppilaana tapahtumaan ja saatiin päivät/ajat/sorsastuskauden aloitus kaikki sopimaan! Sorsastuskausi alkaa 20.08. joten silloin olisi ollut parasta päästä metsälle, mutta en saanut sitä töistä vapaaksi. Sain kuitenkin vapaata perjantaiksi ja viikonlopuksi.

Perjantaina aamulla vein koirat hoitoon ja lähdin ajamaan porukoiden autolla kohti Seinäjokea. Oma fiat olisi pitänyt tankata matkan aikana varmaan kolme kertaa, kun diesel wolkkariin riitti yksi tankkaus. Kiva, kun sain sen lainaan! Olin kahden aikoihin perillä Härmässä. Matka sujui mukavasti, olihan se aika pitkä ajo, mutta päämäärä oli sen arvoinen. Ihan loppumetreillä navigaattori kadotti itsensä ja rupesin epäilemään sen ohjeita, kun se ohjasi kohti huvipuiston vuoristoradan alustan suuntaan. Mari onneksi osasi ohjeistaa navigaattoria paremmin ja pääsin perille. Syötiin ja sitten suunnattiin tapaamaan Marin kaverin luona asuvaa Sannia (Standard-Bearer Swan Lake).


 
Koirat saivat leikkiä ja temmeltää keskenään. Pentu oli super sosiaalinen, iloinen ja rohkea. Todella kiva pentu! Otettiin noutoharjoituksia ja kyllä osasi pentu hienosti toimia jo, vaikka on vasta reilu kolmikuinen ipana. Niin innolla teki ja toimi, että alkoi kyllä omien koirien (puutteellinen) pentukoulutus epäilyttää, niiltä olisi pitänyt ja olisi voinut vaatia enemmän. Koirat toimivat kaikki hienosti ja dummy sekä riistapukki tulivat käsiin täyttä laukkaa.



Vierailun jälkeen lähdettiin metsälle. Ja jo oli aikakin! Vähän noloa, kun on harrastanut lintukoiria näin monta vuotta, enkä ole käynyt kuin fasaaneja metsästämässä koirien kanssa. Iltalennolle siis mentiin ja koko ilta istuttiin muutaman tekolammen rannalla odottamassa sorsia. Itikoita ei ollut kovinkaan paljon ja syötiin yhdessä pienellä mökillä, aika mukavaa siis. Ampujia oli useampia mukana ja koiria kaksi, Börje ja Nelli. Heinuri oli saanut siipeensä edellisenä iltana aloituksessa ja nyt se sitten nautti sukeltelusta ja ihmisten härnäämisestä täysillä. Ammuttiin järveen hauleja useampi tunti (oikeasti...,) ja sorsa vain jatkoi sukeltelua. Siinä alkoi ampuja jos toinenkin ärsyyntyä. Yksi heinuri saatiin koirille noudettavaksi lammesta ja sitten tuli liian pimeää, niin piti lähteä jo kotia kohti.  
 

Kommentit