Uuteen vuoteen..., sillä uudella kokoonpanolla

Tarkoitin ja maalailin uhkakuvia, vuoden 2015 päättäneessä blogitekstissä, koska Jasnan eroahdistus oli niin paha silloin. Pelkäsin, että se ei selviä vuotta muiden kotona, kun ei se selvinnyt omassakaan. Onneksi olin kuitenkin väärässä ja sain Jasnan takaisin, monessa mielessä parempana kuin se lähti matkaan. Sen lisäksi, Bianca tuli samanlaisena takaisin ja Olli muutti asumaan meidän kanssa.

Bianca asui vuoden aika viidessä eri kodissa ja Jasna kaverillani Viivillä. En olisi voinut toteuttaa unelmaani armeijasta ilman niitä kaikkia ihmisiä, jotka pitivät huolta koiristani. Bianca oli uskomattoman mukautuvainen ja kiltti koira, se otti kaikki muutokset ilmeisesti seikkailuna ja missään vaiheessa ei stressi ainakaan näkyvästi vaikuttanut sen käytökseen tai ulkonäköön. Vanhempani, poikakaverini, poikakaverini perhe, minä ja poikaverini ja siskoni pitivät sitä kaikki kotonaan vuorollaan ja viikossa B saattoi vaihtaa asumusta kolmesti.

Näin Jasnaa vain muutaman kerran vuoden aikana, koska ei haluttu, että Jasna menee sekaisin siitä, että näkee minua ja sitten taas ei. Se taas tarkoitti tietysti, että myös koirien tapaamiset jäivät vaan muutamaan kertaan. Tapaamiset menivät ihan hyvin ja tappeluilta vältyttiin suurimmaksi osaksi. Jasna aloitti Viivillä ollessaan lääkityksen eroahdistukseen ja alun ongelmien jälkeen lääkitys alkoi toimia. Siitä suuri kiitos Viiville, joka halusi ratkaista ongelman ja onneksi Jasna ei mitään siellä tuhonnut. Oli onnekasta, että lääkkeestä löytyi apua, koska Jasnahan ei olisi voinut asua Viivillä, jos lääkitys ei olisi toiminut. Viivi oli vienyt Jasnan ell:lle ja pyysi minulta taustatietoa, ell oli todennut, että: ”tämän koiran kanssa on ainakin kokeiltu aivan kaikkea”. Se oli tarkoitukseni, vastustin vähän järjettömyyksiin asti lääkityksen kokeilemista ja yritin kaikkea muuta. Jasnan mielenterveys on kuitenkin siinä jamassa, että lääkitys oli otettava ja nyt toivon, että se olisi otettu jo aikaisemmin, olisi itselläni ja Biancalla aika monta harmaata karvaa ja hiusta vähemmän.


Jasna tarvitsi myös kipuileviin lonkkiinsa helpotusta, se sai kipulääkettä pistoksina, jotka annettiin sitten kolmesti joulun aikana. Sen lonkat tulivat kaikesta lumessa loikkimisesta kipeäksi ja ei varmasti auttanut, että moottorikelkkaa oli riemukasta jahdata, kun sillä ajeltiin yksi ilta. Toivottavasti näitä piikkejä ei tarvitse ottaa pitkään aikaan uudelleen ja lonkat säilyvät hyvässä kunnossa kauan. Jasnalla on jokin outo patti lavassa, joka on vähän röpelöinen ja irtonainen, sitä on seurailtu, ell käski vaan pitää sitä silmällä, niin on tehty nyt sitten niin. Biancalla on myös muutama pieni kova patti, korvissa ja yksi rinnassa.


Koirien rokotukset menivät nyt alkuvuodesta vanhaksi ja Biancalla ne menivät jo näköjään viime kesänä, niin ne piti nyt uusia. Jasna myös vaihtoi Pure natural kala – ruokaan, joka vaikuttaa sopivan sille ja se syö sitä mielellään. Bianca syö edelleen luotettavaa belcandon senioriruokaansa, joka sopii sille kaikin puolin, niin, mitä sitä hyvää vaihtamaan. Karvaa lähtee entiseen malliin ja koko ajan saisi olla imuroimassa, mikä jotenkin pääsi vähän unohtumaan, koiraperheenarjen kadotessa vähän kauemmas omasta arjesta. Vuodelle ei ole varsinaisesti mitään isoja suunnitelmia, mutta haluaisin viedä Biancaa ainakin muutamaan näyttelyyn ja kovasti houkuttaisi viedä Jasna nosework:n. Saa nähdä, mitä saadaan tai ei saada aikaan ja syksyksi olisi kiva jotain metsästystä mahdollistaa sekä koirien että itseni puolelta. Aseenkantolupa tulisi taas ajankohtaiseksi ja sitä selvittelyä pitää aloittaa. Hiljaa hyvä tulee ja ei oteta paineita mistään.

Kommentit