Lähdettiin aamulla ajamaan koirien kanssa kaikkien kimpsujen ja kampsujen kanssa kohti Hauhoa. Paikalla oltiin yhdeksän aikaan ja lähdetiinkin siitä sitten heti puolin kohti metsästysmaastoja. Tämä lysti kustansi meille 70€, eli 35/koira. Ensimmäisen kiekan koirat heittivät todella korkea heinikkoisen kukkulan läpi ja Jasna nosti sieltä kukon, mutta ase meni jumiin ja eka laukaus jäi osumatta niin ei siitä sen enempää. Tyttöjen haku oli kuitenkin täsmälleen sitä mitä on harjoiteltu, ottivat ohjeet lähes täydellisesti vastaan, jäivät paikoilleen laukauksesta ja löysivät sekä toivat riistan mulle! Mitä muuta sitä enää voi otuksiltaan toivoa ja kyllä niillä oli kivaa!
Nellin ensimmäinen, ikinä, fasaani.
Kiva oli kyllä katsoa muidenkin kuin omien koirien hakua ja reaktioita riistaan. Kaikille taisi ainakin jotain tippua ja kukaan ei panikoitunut laukauksista tai ottanut lähtöjä. Omat koirat pääsivät sitten tämän kuvausreissun ja Nellin metsästysreissun seuraamisen jälkeen toiselle kiekalle ojan varteen. Sieltä Jasna nosti kaksi kanaa, mutta, koska tämä oli se ainoa sekunti koko päivänä, kun koira ei ollut 100% hanskassa ja pääsi liian kauas, niin ampuja ei sitten voinut laukaista.
Nyt ollaan jo melko lähellä...,
Sieltähän se nousi!
Jei! Lintu! Me saatiin!
Ihan niin kuin pikkusen ylpeä. Ihan vähän vaan. Oma. Jasna on vaan koristeena mukana, tämä oli kokonaan Biancan projekti ja kaikki tulokset Biancan ansiota.
Jasnan kana! Suostui pikku maanittelun jälkeen kantamaan ja niin kauniilla ja hyvällä otteella, että!
Jasnan kana, Bianca vähän meni lukkoon ensimmäisistä laukauksista ja sitä pikkasen jännitteli. Kuitenkin toimintakyky säilyi ja loppu päivänä, ei sitten enää mtn pelkotiloja ilmennyt. Jasnalla ei missään vaiheessa ollut edes pienintä epäröintiä laukauksien suhteen! Kolmas ja viimeinen kiekka vedettiin vaikea kulkuiseen metsämaastoon ja sieltähän se Biancakin sitten teki ensimmäisen nostonsa. Meni kuitenkin niin kaukaa ja korkealta, että ei voitu ampua ja annettiin laskea läheiseen metsäsaarekkeeseen, mistä Jasna sitten etsi ja nosti sen uudelleen.
Kukko otti osuman rintalihaksen ja siiven taitteeseen, minkä jälkeen se otti juoksut. Bianca juoksi perään ja toi kukon elävänä ja verta valuvana pitkän matkan vaikean maaston halki. On se taitava! Bianca kantoi autolle asti molemmat lintunsa ja ei meinannutkaan vahingoittaa niitä tai tiputtaa.
Nuorin osanottaja, eikä riista edes jännittänyt yhtään.
Biancan löytämä ja sitten Jasnan ylös nostama kukko, jonka suolistukseen Bianca tahtoo kovasti osallistua. Onhan se kuitenkin niin kuin ihan Biancan oma lintu.
Roopen kukot.
Bianca löysi ensimmäisenä kukon, mutta Jasna nosti ampujalle molemmat linnut. Jasnan haku. Se oli timanttinen. En muuttaisi mitään! Bianca tylsistyi, laiskistui ja alkoi selvästi toivoa lenkille loppua, mutta ei Jasna. Bianca taas syttyi tuleen, kun piti noutaa ja se kantaa ja noutaa ihan mitä vaan ja ei varmana tiputa, vaikka mikä tulisi. Voi, kun niiden ominaisuudet saisi yhteen koiraan! Toisaalta saman perheen koirina ja parina toimiessaan, ei tuota suurempaa ongelmaa, että joutuvat täydentämään toisiaan. Tosi kiva, että pääsin taas mukaan, kerrankin olin oikein tyytyväinen, että oli vasta yöksi työvuoro!
Kommentit