Oltiin sovittu, että olen Hikiällä viideltä, mutta toisin sitten kävi. Olin lähtenyt hyvissä ajoin, tapojeni vastaisesti ja ajattelin olevani hyvissä asemissa aikataulullisesti. Keimolan portilla oli sitten neljän auton ketjukolari ja olin sitten sopivasti siinä Keimolan portin korvilla. Kilometrin matkan taittamiseen meni melkein tunti! Loppujen lopuksi, kuten kuvista voi nähdä ja päätellä, pääsin lopulta sitten perille.
Pennut oli kyllä niin Super suloisia, että ei paremmasta väliä! Ne oli opetettu katsomaan silmiin, jos ne kaipaavat huomiota ja olipa hurmaavia katseita! Miten kukaan voi kieltää toiselta huomiota, jos toinen on noin pieni ja viaton luttana?!
Kommentit