Lähdettiin tänään aamupäivällä koirien kanssa ajelemaan kohti Forssaa, jossa käytiin myös viime vuonna ekan walesini Tarun kasvattajan järkkäämässä tilaisuudessa. Kiva, että huolitaan mukaan :), vaikka ei Doniol-koiraa enää kuulukaan laumaan..., Meidän piti lähteä aikaisin, että saisi Jasna totutella vähän enemmän paukkeeseen oloissa, joissa se ei Biancaa/muita paikalla olevia koiria pelota vaan innostaa.
No.., toisin kävi ja oltiin vasta yhden aikaan perillä, matkassa oli mutkia ja muuttujia. Piti olla käteistä, ei ollut - pysähdyin ABC:lle - Suomen ainoa ABC jossa EI ollut automaattia, piti käydä tankkaamassa ja ihan aamusta Jasna päätti ulkoilla pidempään kuin oli suunnitellut. LUE: Häntä vaan vilahti ja se loikki edes-takaisin ojassa sorsan perässä, välillä vilkaisi, että mitä se emäntä puhisee ja puhkuu ja taas mentiin..., ainakin sillä oli kivaa...,
Jasna ei varsinaisesti pelännyt pauketta, sitä epäilytti ja vähän se korvien asennosta/painuvasta hännästä päätellen pelkäsi, mutta ei paniikkia ja palautui kyllä aina sitten äkkiä paukkeen loppumisen jälkeen. Ei jäänyt siis mitään jäljelle jäävää kireyttä koiraan eli hyvä kokemus sinänsä :) Bianca on kyllä jännä, uutena vuotena sitä jännittää, mutta tuollainen ampuminen ei aiheuta siinä mitään pelkoreaktioita tai jännitystä - innostusta vaan! Hyvä Binkkuus :) Se oli myös miellyttävää, kun Bianca ujelsi, että sen pitää päästä myös metsästämään, että on ihan epäreilua, kun muut pääsee ja hän on kiinni puussa tyhmän Nasun kanssa :D Tykkään siitä, että se reagoi innolla ja odotuksella eikä epäluulolla ja pelolla :)
Bianca taas ei jostain syystä syttynyt oikein ollenkaan, pari pistoa se teki ja kuunteli ja noudatti kyllä ohjeitani, mutta se innostus puuttui. No, ei ollut vaan B:n päivä :) Huolimatta Nasun kauniista työskentelystä ei mitään saatu ja jouduttiin palaamaan laavulle kahden ampujan kanssa tyhjin käsin. Hyvä kokemus kuitenkin, kun sitten vielä päästiin käsittelemään kuolleita lintuja. Bianca kantoi varmalla otteella, vaan muutaman minuutin epäili, että ottaisiko suuhun ja päästin Jasnan höseltämään siihen viereen, niin johan "oma" lintu nousi suuhun :D Otteessa tosin oli toivomisen varaa, vähän enemmänkin, mutta nosti rohkeasti, joten pisteet Binkulle siitä :)
Ja löysi jonkun jyrsijän. Menin sitten Forssaan fasaanitilan takapihalle ja koira "myyrästää", selvästi lepytteli emäntää, että jotain edes saatiin? Jotenkin tiedän, että en osannut arvostaa sitä tarpeeksi..., Börje ja Jasnakin pääsivät sitä sitten maistelemaan, Börje oli ihan oikeakin metsästyskoira ollut ja saanut fasaanin, toisin kuin tytöt, muuta kyllä se hiirikin nousi hienosti suuhun :D. Kolmen aikaan lähdettiin sitten kohti autoa ja kotimatkalle, kiitos kivasta päivästä kaikille ja kyllä osui hyvät ilmat kohdalle :) PS. Kylläpä innostuin kirjoittamaan..., :P
Kommentit
Ja osas se kanssa ton tonkimisen, onneks se ei vaan löytänyt noin tehokkaasti niitä mitälie-hiiriä. Yöks, jos se olis mulle niitä kiikutellut. Suloinen Bianca<3