Kerimäellä

Oltiin tänään Jasnan viimeisessä pentunäyttelyssä Kerimäellä. Aamulla lähdettiin ennen seitsemään ajamaan Haminaan ja sieltä lähdettiin kimppakyydillä kaksi enkkua ja kaksi walesia ja kolme ihmistä, kohti Kerimäkeä. Pysähdyttiin kerran tankkaamaan ja nopeasti käytiin vessassa. Oltiin perillä hyvissä ajoin, koska kehä oli niin myöhässä jouduttiin odottamaan pari tuntia ennen kuin kehä alkoi, vaikka oltiin arvoioitu se aloitusaika mielestäni hyvin. Otettiin kuvia yhdestä uroskoirasta ja muutenkin hengailtiin siinä pihalla, kun siellä oli vielä paljon lunta ja jopa satoi lunta! Pakkastakin oli ulkona -3, kun Espoossa on ollut jo ainakin viikon verran reilusti plussalla.

Jasna oli mielestäni kummallinen jo edellisellä viikolla, en tiedä miksi, mutta ei kuitenkaan oma itsensä. Jälkiviisaus on parasta viisautta..., Kuitenkin kehään mennessä Jasna käyttäytyi hyvin, ei väistänyt tuomaria, joka tutki tarkasti Nasun. Oli se vähän omaan silmään säikky, mutta ei paennut eli sinänsä hyvä. Se tuijotti koko ajan minua ja pyrki luokseni, kun seisoin kehän laidalla. Jasnalle on selkeästi parempi, että se näkee minut ja tietää missä olen, ettei sen tarvitse etsiä ja epäillä, että olen kadonnut. Liikuessa koko koira oli aivan lukossa..., se luimi ja eteni matalana, mitä se ei ole koskaan ennen tehnyt. Ei mitään hajua, mikä tämän muutoksen nyt oli saanut aikaan. Tuomari antoi kuitenkin pennulle mahdollisuuden ja Jasna vapautui sitten ja liikkui nätisti. Toisaalta voi olla, että outo muovialusta vaikutti, kun muutkin koirat siinä luistelivat.

"Oikean mallinen hyvä luustoinen narttu, joka tarvitsee lisää itseluottamusta. Hyvä nartun pää. Oikea ilme. Sopiva kaula, luusto ja käpälät. Eturinta vielä hyvin niukka. Hyvät takakulmaukset. Liikkuu malttaessaan kauniisti. On vähän hämillään tilanteesta, mutta toki tutkittavissa. Käytös ei vielä riitä kunniapalkinnolle." Tuomarina Elena Ruskovaara.

No..., sitten minä kokeilin kehän jälkeen Jasnan kanssa juoksemista ja seisottamista ja siihen tuli myös Jasnalle vieras ihminen tutkimaan. Ei mitään ongelmaa..., en tiedä sitten vaikuttiko se, että se oli jo tottunut paikaan vai oliko minun läsnäoloni vaikuttava tekijä. Ensi näyttelyssä eli Jasnan ekassa junnu näyttelyssä esitän koiran itse. Saa nähdä onko sillä vaikutusta, vaikka en kyllä usko, että on. Olen myös ottanut Jasnan ongelmien takia yhteyttä koirakouluttajaan, jos nyt saataisiin näitä lukkoja auki muiden avaimilla, kun omat eivät näytä päästävän sisälle, vaikka ovea raottavatkin. Katsotaan mitä tästä nyt tulee...,

Epäreilua, että koira, joka ulkonäkönsä puolesta olisi nyt täydellinen ja minua sekä tuttuja kohtaan arjessa ihana on hermorakenteeltaan näin heikko. Ehkä sitä täydellistä näyttelykoiraa ei ole olemassa, mutta olisi kiva, jos saisi edes sellaisen puoliväliin vastaan tulevan yksilön. Tarulla oli huonot liikkeet, Bianca on liian pieni ja Jasna pelkää..., huoh. Toisaalta ehkä tämä sen (juuri 9kk) ikäkausi vaikuttaa? Toivottavasti.

Näyttelystä ei siis mitään tulosta, koiran ulkonäössä ei vikaa, mutta arkuuden takia ei kunniapalkintoa. Ymmärrettävää, mukava, että tuomari jaksoi niin paljon käsitellä ja mukavalla tavalla, jäi ainakin siitä koiralle positiivinen kuva. Seurassa olleet enkut ja Ellen pärjäsivät paremmin. Ellen sai yhdeksännen sertinsä ja Inkan esittämä Maks varasertin ja Helin enkku narttu otti ROP:n rodussaan ja oli lopulta RYP-4 :) Onnea teille! :) Kohti kotia lähdettiin sitten yhden enkun kodin kautta, koukkauksen takia meni myöhäiseksi ja Haminasta kotiin päästiin Jasun kanssa sitten vasta kymmeneksi.

ROP Twitters Big-Flower ja VSP Twitters Alegretto