Tänä aamuna Ronjan emäntä toi Ronjan kullanvärisen Lexuksen takapenkillä meille. Puoli yhdeksän aikaan Ronja saapui ja lähdimme ruokatarjouksen jälkeen lenkille, ruokaa ei Ronja kerennyt syömään, kun oli liian kivaa Biancan kanssa. Me sitten lenkin jälkeen suuntasimmekin taas hautajaisiin ja koirat jäivät heti keskenään. Luotin kuitenkin, että tulevat toimeen, kun joka viikko kumminkin on toisemme tavattu.Kotiin tulimme äitini kanssa puoli kolmen aikaan. Äitini lähti vielä takaisin ja minä jäin koirien kanssa kotiin. Huone oli lähes samassa kunnossa, kuin lähtiessäni hautajaisiin. Matto oli vähän järsitty, mutta sen oli voinut tehdä yhtä hyvin Bianca kuin Ronjakin. Ota nyt siskoksista selvää... 
Lähdimme päivälenkille puoli neljän aikaan. Menimme orionille. Tosi aurinkoinen ja mukava pikkuinen pakkanen. Koirat juoksivat tosi innoissaan ympäriinsä. Yllättävää oli, että Ronja piti koirista parasta kontaktia ja tuli parhaiten luokse, hyvä omat koirat!... Lintujenkin jahtaus keskeytyi kaikilta tytöiltä kyllä heti, kun huusin, että tänne. Ronja lähti ekana tulemaan ja sitten omat neidit lähtivät lompsimaan.
Kuva-asetelma olikin haasteellinen. Bianca ja Taru istuivat paikoilleen tyynesti ja odottivat poseeraus asennoissaan. Ronja sen sijaan..., Ronja oli sitä mieltä, että, kun tiukasti käskin niin se oli pelottavaa. Se lähti ryömimään luokseni korvat luimussa, kun menin kauemmas ottamaan kuvaa. Ei kuvauksesta siis tullut oikein mitään... Sitten laitoin ne penkille ja siitäkin Ronja lähti
litomaan, ärsyynnyin ja sidoin pennut penkkiin. Jo pysyivät ja sain minäkin sen kuvani otettua. Sitten sieltä tuli koira vastaan ja aivan samalta kuulostivat sisarukset, kun protestoivat sitä, etteivät päässeet sitä koiraa katsomaan, vaikka olivat niin suunnitelleen.
Kuva-asetelma olikin haasteellinen. Bianca ja Taru istuivat paikoilleen tyynesti ja odottivat poseeraus asennoissaan. Ronja sen sijaan..., Ronja oli sitä mieltä, että, kun tiukasti käskin niin se oli pelottavaa. Se lähti ryömimään luokseni korvat luimussa, kun menin kauemmas ottamaan kuvaa. Ei kuvauksesta siis tullut oikein mitään... Sitten laitoin ne penkille ja siitäkin Ronja lähti
litomaan, ärsyynnyin ja sidoin pennut penkkiin. Jo pysyivät ja sain minäkin sen kuvani otettua. Sitten sieltä tuli koira vastaan ja aivan samalta kuulostivat sisarukset, kun protestoivat sitä, etteivät päässeet sitä koiraa katsomaan, vaikka olivat niin suunnitelleen.Kotona vähän riehuvat ja telmivät, mutta aika huomaamattomia ovat loppujen lopuksi. Taru ja Ronja ottivat tässä illalla vähän yhteen, kun Taru oli saanut nuoltavaksi mansikkajäätelöpaketin ja Ronja meni siihen. Mitään ei kummallekaan sattunut, Ronja ei alistunut ollenkaan. Bianca pysytteli kaukana välienselvittelyn ajan... Taru iltalenkillä linkutti aika pahasti, en tiedä sitten satuttiko se jalkansa riidellessään Ronjan kanssa. Toivottavasti toipuu levossa.
Huomasimme pihalla pienen suurikorvaisen metsähiiren. Koirat näkivät sen myös, kun yritin ottaa siitä kuvaa. Ronja ja Bianca nostivat kovan metelin, vinkuen, kun hiiri meni pihalla ruokaillen. Pikkusiskoni kuvaili Ronjan sohvalla ollessaan sen kanssa: Pitkä runko, paksu häntä, laiha peppu, pehmo nokka, röyhelö korvat, pitkät viikset, lämmin kuono ja söpöt silmät ja sitten toteamus: Se on Ronja. Pakko oli antaa myös tytölle lempinimi Rontti, kun se on niin resupekan näköinen karvakorvineen. Rontti-mursu. :):) Sitten Maija vielä harjasi Ronjan karstalla ja hyvin sieti tyttö harjauksen, vaikka takkujakin löytyi jonkin verran kainaloista ja korvien takaa.
Kommentit