Aamulla Biancalla oli tilaisuus nähdä ensi kuura maassa :)
Kävelimme kaverini Viivin kanssa Orionin pellolla, Bianca ja Taru olivat vapaana. Taru haisteli koko ajan intenssiivisesti maata ja Bianca säntäili villisti ympäriinsä. Niillä oli kivaa :) Sitten aloin katsoa, että miksi siihen yhteen kohtaan nyt jämähtivät ja alkoi kuulua nau'untaa muistuttavaa ääntä... jänöähän siinä tapettiin. Taru piti päästä ja Bianca selästä kiinni.
Viivi ei halunnut kuulla, kun jänis "naukui", minua nyt ei suuremmin haitannut. Joten katselin siinä sitten... Taru otti koko jänön suuhunsa ja haukkaili sitä. Jänis yritti ryömiä pakoon, mutta koirat eivät päästäneet. Bianca näykki hännästä ja sitten Taru heitti koko jäniksen ympäri ja kuului uskomattoman kova paukahdus ja jänö kuoli...
Otimme Biancan kiinni, koska se haukkaili jänistä, ollessaan niin innoksas. Taru sai kantaa pupun sitten ihan kotiin saakka, kun ei ollut muovikassia. Vitsi jos Taru näyttelyssä kävelisi tuolla tavalla, niin ei olisi muilla serteille sijaa! Niin pitkät olivat kyllä takastenkin venytykseyt ja häntä liehui korkalla, kun neito paineli edellä kohti kotia :D
Muutama naapurikin ihasteli näitä uljaita metsästäjiä :) Vedimme sitten Biancalla ihka ensimmäisen laahausjäljen tuoreella pupella. Ihan lyhythän se oli (5-6m), mutta upeasti lähti tyttönen heti häntä villisti heiluen jälkeä pitkin ja näytti kamalan pettyneeltä, kun se loppui... olisi pitänyt tehdä pitempi. Bianca vähän arasteli pupua, muttei pelännyt kumminkaan, otti sen jopa sitten suuhunsa. Vähän liian painava oli sille, vaikka pieni kokoinen jänö olikin. Taru protestoi koko ajan haukkuen ja vinkuen, kun odotti. Sillekin vedettiin sitte oma pitempi jälki, jolloin Bianca jäi huutamaan.
Taru meni taas omalla varmalla työskentelyllään jälkeä pitkin ja otti puppensa reippaasti suuhunsa. Sai kantaa sen pois heinikosta ja ei meinannut antaa Biancan ollenkaan haistaa, hänen pupuaan. Pupun pistin sitten pakkaseen ja tarkoituksena vetää vielä pari jälkeä, ennen kuin lumet tulevat.
Biancasta myös uudet seisotus kuvat :)
Kävelimme kaverini Viivin kanssa Orionin pellolla, Bianca ja Taru olivat vapaana. Taru haisteli koko ajan intenssiivisesti maata ja Bianca säntäili villisti ympäriinsä. Niillä oli kivaa :) Sitten aloin katsoa, että miksi siihen yhteen kohtaan nyt jämähtivät ja alkoi kuulua nau'untaa muistuttavaa ääntä... jänöähän siinä tapettiin. Taru piti päästä ja Bianca selästä kiinni.
Viivi ei halunnut kuulla, kun jänis "naukui", minua nyt ei suuremmin haitannut. Joten katselin siinä sitten... Taru otti koko jänön suuhunsa ja haukkaili sitä. Jänis yritti ryömiä pakoon, mutta koirat eivät päästäneet. Bianca näykki hännästä ja sitten Taru heitti koko jäniksen ympäri ja kuului uskomattoman kova paukahdus ja jänö kuoli...
Otimme Biancan kiinni, koska se haukkaili jänistä, ollessaan niin innoksas. Taru sai kantaa pupun sitten ihan kotiin saakka, kun ei ollut muovikassia. Vitsi jos Taru näyttelyssä kävelisi tuolla tavalla, niin ei olisi muilla serteille sijaa! Niin pitkät olivat kyllä takastenkin venytykseyt ja häntä liehui korkalla, kun neito paineli edellä kohti kotia :D
Muutama naapurikin ihasteli näitä uljaita metsästäjiä :) Vedimme sitten Biancalla ihka ensimmäisen laahausjäljen tuoreella pupella. Ihan lyhythän se oli (5-6m), mutta upeasti lähti tyttönen heti häntä villisti heiluen jälkeä pitkin ja näytti kamalan pettyneeltä, kun se loppui... olisi pitänyt tehdä pitempi. Bianca vähän arasteli pupua, muttei pelännyt kumminkaan, otti sen jopa sitten suuhunsa. Vähän liian painava oli sille, vaikka pieni kokoinen jänö olikin. Taru protestoi koko ajan haukkuen ja vinkuen, kun odotti. Sillekin vedettiin sitte oma pitempi jälki, jolloin Bianca jäi huutamaan.
Taru meni taas omalla varmalla työskentelyllään jälkeä pitkin ja otti puppensa reippaasti suuhunsa. Sai kantaa sen pois heinikosta ja ei meinannut antaa Biancan ollenkaan haistaa, hänen pupuaan. Pupun pistin sitten pakkaseen ja tarkoituksena vetää vielä pari jälkeä, ennen kuin lumet tulevat.
Biancasta myös uudet seisotus kuvat :)
Kommentit