Ei etäisyys, ei vuodetkaan, ei mikään meitä erota...,

..., kun hetken vain sut pitää saan ja unohtaa. Tuoksussasi keväät tuhannet. 

Ensimmäinen kerta 10 vuoteen, kun ei ole se aika vuodesta, jolloin juhlistetaan Tarun syntymäpäivää. Tai onhan tämä Tarun syntymäpäivä vieläkin ja tulee tietysti olemaan, mutta mitään juhlan aihettahan ei enää ole. Taru kuvassa, kun tavattiin ensimmäistä kertaa keväällä 2001.

Tarun sisarusten omistajilla on viimeisten tietojeni mukaan ollut onni pitää oma "Nipsu" vielä ainakin tähän päivään asti. Onnea ja terveitä päiviä vielä siis Vilmalle ja Jassille, kaksi kuudesta on elänyt omistajiensa ilona vielä näin pitkään. Täytyy kertoa, että olen siitä hieman katkera, vaikka hyvät vuodet sainkin viettää Nipsuni kanssa. Eikä Taru ehtinyt muuttua vielä vanhaksi, vaan pysyi omana energisenä itsenään. Ei se ollut edes harmaantunut. Silti Taru (2011), Jekku (2003), Venla (2004) ja Fanny (2010) ovat siirtyneet pilvilinnoihin, jossa ei ole kipua, huonontuneita aisteja tai jäykkiä lonkkia, toivottavasti nyt on parempi olla.

Ja hetken tie oli kevyt kaksin kulkea..., kiitos kaikista vuosista ja kokemuksista Nipsu. Ja luulenpa, että tähän saavat jäädä tälle päivälle jo monta vuotta sitten aloittamani päivitykset ja onnen toivotukset.

-Hetken tie on kevyt: Laura Närhi-

Kommentit