Serkkuni halusi "koulutella" Biancaa, joten ei muuta kuin leipää käteen ja menoksi. Bianca toimi tosi hienosti Sallan kanssa 
ja teki kaiken mitä Salla keksi siltä pyytää. Seuraaminenkin sujui ihan mallikkaasti. "Koulutuksen" huvittavin osa, ainakin näin sivusta seuraavalle, oli kuitenkin yksi käsky, joka toistui tasaisin väliajoin tiukalla äänellä. Ei Pure. :D
Biancalla on tapana näykkiä hellästi namia pitävää kättä, kun se turhautuu ja Sallalle on aina sanottu, ettei pidä antaa koirien näykkiä. Varsinkin, kun Bianca oli pieni niin käskimme tiukasti kieltämään :) Ettei opi pahoille tavoille. Kuvassa; No, hyppää sä, vaik eka - niin mä tuun sit peräs, käviskö Taru?
Yleensä ei mua näissä kuvissa ikinä näy, kun olen kameran takana. Vahvistan kerrankin sääntöä poikkeuksella ja laitan kuvia itsestänikin. Tai no koirista, mutta minäkin satun olemaan tällä kertaa kuvissa mukana. Pikkusiskoni kuvaamia kuvia. Taru ja minä ihan luonnollisesti ja kuten kuvasta näkyy, Biancan kanssa poseeraten, ainakin toinen meistä poseeraa :) JA mökillämme oli viileä, siitä tuo huppari kesäkuussa :))
Kävimme myös koko porukka veneilemässä ja koirat tietysti tulivat mukaan. Vesi oli vielä sen verran kylmää, etteivät koirat uineet veneen perässä, vaan tulivat kyydissä. Takaisin tultaessa koirat pääsivät eräältä kalliolta maihin ja saivat juosta rantaa pikin. Bianca sai kuitenkin päähänsä, että uiden se pääsee nopeammin, Taru taas tiesi ja juoksi niemeen.
Bianca jäi sitten jälkeen ja ruopesi valittamaan kohtaloaan, huoh. Oli melko närkästynyt pikku spanieli, kun se sitten viimein otettiin, omasta mielestään, kyytiin. Tarukin kävi lyhyesti pulahtamassa uidessaan veden alaisille, mutta pintaa hipoville kiville, mistä koirat tulivat sitten kyytiin. Kokeilen nyt ensi kertaa tätä bloggerin videotoimintaa, toivottavasti kuuluu ja näkyy.
ja teki kaiken mitä Salla keksi siltä pyytää. Seuraaminenkin sujui ihan mallikkaasti. "Koulutuksen" huvittavin osa, ainakin näin sivusta seuraavalle, oli kuitenkin yksi käsky, joka toistui tasaisin väliajoin tiukalla äänellä. Ei Pure. :D Biancalla on tapana näykkiä hellästi namia pitävää kättä, kun se turhautuu ja Sallalle on aina sanottu, ettei pidä antaa koirien näykkiä. Varsinkin, kun Bianca oli pieni niin käskimme tiukasti kieltämään :) Ettei opi pahoille tavoille. Kuvassa; No, hyppää sä, vaik eka - niin mä tuun sit peräs, käviskö Taru?
Yleensä ei mua näissä kuvissa ikinä näy, kun olen kameran takana. Vahvistan kerrankin sääntöä poikkeuksella ja laitan kuvia itsestänikin. Tai no koirista, mutta minäkin satun olemaan tällä kertaa kuvissa mukana. Pikkusiskoni kuvaamia kuvia. Taru ja minä ihan luonnollisesti ja kuten kuvasta näkyy, Biancan kanssa poseeraten, ainakin toinen meistä poseeraa :) JA mökillämme oli viileä, siitä tuo huppari kesäkuussa :))
Kävimme myös koko porukka veneilemässä ja koirat tietysti tulivat mukaan. Vesi oli vielä sen verran kylmää, etteivät koirat uineet veneen perässä, vaan tulivat kyydissä. Takaisin tultaessa koirat pääsivät eräältä kalliolta maihin ja saivat juosta rantaa pikin. Bianca sai kuitenkin päähänsä, että uiden se pääsee nopeammin, Taru taas tiesi ja juoksi niemeen.
Bianca jäi sitten jälkeen ja ruopesi valittamaan kohtaloaan, huoh. Oli melko närkästynyt pikku spanieli, kun se sitten viimein otettiin, omasta mielestään, kyytiin. Tarukin kävi lyhyesti pulahtamassa uidessaan veden alaisille, mutta pintaa hipoville kiville, mistä koirat tulivat sitten kyytiin. Kokeilen nyt ensi kertaa tätä bloggerin videotoimintaa, toivottavasti kuuluu ja näkyy.
Kommentit