Herättiin aamulla pesemään koiria ja tekemään kaikenlaisia aamutoimia ennen näyttelyyn lähtöä. Taru joutui föönaukseen ja pesuun, eikä minulla tietenkään ollut shampoota mukana. Joten Eine lainasi sitten Mantan shampoota, oma pyyhe oli sentään mukana :) Perinnehän se jo on, että jotain jää ottamatta mukaan...,
Näyttelypaikka löytyi helposti ja saimme auton parkkiin. Jännä parkkipaikka, kun kamala järveä vastaava vesimassa velloi asfaltilla vieden puolet parkkipaikoista, lähes ;). Eine ja minä nappasimme omat lapsemme syleihin, kun ei tullut mieleen ottaa mitää kura-asuja mukaan, luulisi, että nyt olisi jo oppinut jtn jostain, mutta ei ilmeisesti. Piiiiiiitkän kävelymatkan (18kiloa rimpuilevaa walesia olalla!) jälkeen pääsimme sisään halliin ja näyttämään paperita ja leimauttamaan kätemme.
Kehä oli kerrankin aivan vieressä, KEHÄ1 oli tosiaan aivan oven vieressä ja siihen sitten perustimme leirimme ja jäimme odottelemaan kehämme alkamista. Joka aikatauluun oli merkitty alkavaksi 11.11, ei tarkka , ei.
Sigrid Järmer arvosteli ensin seurueestamme Sumon. Sumo sai ERI-nauhan ilman SA:ta, mikä tarkoitti, ettei Sumo enää päässyt paras uros kisaan mukaan. Vähän meni huuli pyöreänä koko näyttelyjuttu..., Mantan ERI1+SA PN-2 ja jun-Sert oli kyllä melko selkeä juttu :)) Wanda jatkoi saaden kaiken käsitykseni mukaan EH:ta vastaavan arvostelun samoin Hertta. Sitten olikin Tarun vuoro.
Outojen arvostelujen ja nauhojen ja yleisen jännityksen takia en edes tajunnut heti, mitä siinä silmien edessä tapahtui. SITTEN. Taru olikin Paras narttu kehässä, mitä tietysti edelsi se vaadittu ERI+SA!!!, ja tuomari oli sitä mieltä, että pikku-Nipsu oli PN1 arvoinen! Eli elämänsä ensimmäistä kertaa Taru pääsi sitten ROP-kisaan ja oli siinä sitten VSP häviten paljon nuoremmalle urokselle, joka myös osasi liikkua, toisin kuin eräät...,
Ainoana veteraanina Taru oli ROP-veteraani ja vastaanotti Veteraani sertin!, sitä tuomarin ei ole pakko jakaa, mutta Sigrid oli sitä mieltä, että Taru ansaitsi sen :)
ROP Mawredd Uchelwr ja VSP Doniol Jasmin Shangrila
Jäimme odottelemaan näyttelyyn isoihin kehiin, siellä ei enää sijoitusta Tarulle tullut. Hieno päivä :) Enkä edes valita siitä Cacibista ja sertistä, joita ei jaettu, kun paras narttu kisaajat olivat juniori ja veteraani, joille ei niitä voida jakaa. En valita ollenkaan, en! En, en, en..., ((nälkä kasvaa syödessä..,;D)) Ei vaan, hienoa oli, kun noin hienosti meni.
Veteraanina olo antaa vissiin anteeksi noita liikkeitä, kun se on "vanha" jo. HAH. Eivät tiedä, että noin se on aina edennyt kuin täi tervassa ja pahemmin vielä :D Pitää vielä arvostelusta huomauttaa, että piti oikein tarkastaa, että mahtoiko tulla ollenkaan oikea arvostelu, kun kehtasi teksi väittää, että GOOD IN MOVEMENT!, HAH, HAH ja vielä kerran HAH! En tiedä minne se tuomari katsoi, mutta ei Taruun ainakaan.
Very nice size& type. Very nice head& neck, good topline& front chest, loose elbow, not enough strong feet, french posit of back legs, good in movement.
Eli Tosi kiva koko ja tyyppi. Tosi kiva pää ja kaula, hyvä ylälinja ja eturinta, löysät kyynerpäät, ei tarpeeksi vahvat jalat, ranskalainen takajalkojen-asento ja hyvä liikkeessä.
Isoja kehiä odotellessa shoppilimme hieman ja minä ostin Tarulle hienon päivän kunniaksi muutaman latin arvoisen pokaalin, no, täytynee myöntää, että enemmän ehkä itselle ;) Biancalle ja Tarulle ostin uudet nahkaremmit+pannat, viimeinkin. Vaaleansiniset remmit saivat seurakseen mustat pannat. Katu-uskottavuus kommentti ei kaikkien seurueeseemme kuuluneiden mielestä oikeuttanut värivalintojani, narttukoirillehan minä siinä shoppilin. Täältä kehäkuvat.
Näyttelyn jälkeen lähdimme shoppailemaan ruoka ostoksia RIMI-nimiseen kauppakeskukseen. Valikoima oli suurempi kuin lähikaupassa, mutta silti jokseenkin..., outo..., biezpiena krema maizite-leivosten oston-nimen muistelun-ääntämisharjoitusten jälkeen (aiheuttivat allekirjoittaneessa suuria nauruntyrskähdyksiä) palasimme autolla hotellillemme ja asetuimme syömään.
Koirat pääsivät lenkille, sateessa, sitten tassupesulle ja syömään omia ruokiansa. Kuvien katselua oli tietenkin ohjelmassa ja sitten yleistä oleilua ja nukkumaan meno hieman ennen yhtätoista.
Näyttelypaikka löytyi helposti ja saimme auton parkkiin. Jännä parkkipaikka, kun kamala järveä vastaava vesimassa velloi asfaltilla vieden puolet parkkipaikoista, lähes ;). Eine ja minä nappasimme omat lapsemme syleihin, kun ei tullut mieleen ottaa mitää kura-asuja mukaan, luulisi, että nyt olisi jo oppinut jtn jostain, mutta ei ilmeisesti. Piiiiiiitkän kävelymatkan (18kiloa rimpuilevaa walesia olalla!) jälkeen pääsimme sisään halliin ja näyttämään paperita ja leimauttamaan kätemme.
Kehä oli kerrankin aivan vieressä, KEHÄ1 oli tosiaan aivan oven vieressä ja siihen sitten perustimme leirimme ja jäimme odottelemaan kehämme alkamista. Joka aikatauluun oli merkitty alkavaksi 11.11, ei tarkka , ei.
Sigrid Järmer arvosteli ensin seurueestamme Sumon. Sumo sai ERI-nauhan ilman SA:ta, mikä tarkoitti, ettei Sumo enää päässyt paras uros kisaan mukaan. Vähän meni huuli pyöreänä koko näyttelyjuttu..., Mantan ERI1+SA PN-2 ja jun-Sert oli kyllä melko selkeä juttu :)) Wanda jatkoi saaden kaiken käsitykseni mukaan EH:ta vastaavan arvostelun samoin Hertta. Sitten olikin Tarun vuoro.
Ainoana veteraanina Taru oli ROP-veteraani ja vastaanotti Veteraani sertin!, sitä tuomarin ei ole pakko jakaa, mutta Sigrid oli sitä mieltä, että Taru ansaitsi sen :)
ROP Mawredd Uchelwr ja VSP Doniol Jasmin ShangrilaJäimme odottelemaan näyttelyyn isoihin kehiin, siellä ei enää sijoitusta Tarulle tullut. Hieno päivä :) Enkä edes valita siitä Cacibista ja sertistä, joita ei jaettu, kun paras narttu kisaajat olivat juniori ja veteraani, joille ei niitä voida jakaa. En valita ollenkaan, en! En, en, en..., ((nälkä kasvaa syödessä..,;D)) Ei vaan, hienoa oli, kun noin hienosti meni.
Veteraanina olo antaa vissiin anteeksi noita liikkeitä, kun se on "vanha" jo. HAH. Eivät tiedä, että noin se on aina edennyt kuin täi tervassa ja pahemmin vielä :D Pitää vielä arvostelusta huomauttaa, että piti oikein tarkastaa, että mahtoiko tulla ollenkaan oikea arvostelu, kun kehtasi teksi väittää, että GOOD IN MOVEMENT!, HAH, HAH ja vielä kerran HAH! En tiedä minne se tuomari katsoi, mutta ei Taruun ainakaan.
Very nice size& type. Very nice head& neck, good topline& front chest, loose elbow, not enough strong feet, french posit of back legs, good in movement.
Eli Tosi kiva koko ja tyyppi. Tosi kiva pää ja kaula, hyvä ylälinja ja eturinta, löysät kyynerpäät, ei tarpeeksi vahvat jalat, ranskalainen takajalkojen-asento ja hyvä liikkeessä.
Isoja kehiä odotellessa shoppilimme hieman ja minä ostin Tarulle hienon päivän kunniaksi muutaman latin arvoisen pokaalin, no, täytynee myöntää, että enemmän ehkä itselle ;) Biancalle ja Tarulle ostin uudet nahkaremmit+pannat, viimeinkin. Vaaleansiniset remmit saivat seurakseen mustat pannat. Katu-uskottavuus kommentti ei kaikkien seurueeseemme kuuluneiden mielestä oikeuttanut värivalintojani, narttukoirillehan minä siinä shoppilin. Täältä kehäkuvat.
Näyttelyn jälkeen lähdimme shoppailemaan ruoka ostoksia RIMI-nimiseen kauppakeskukseen. Valikoima oli suurempi kuin lähikaupassa, mutta silti jokseenkin..., outo..., biezpiena krema maizite-leivosten oston-nimen muistelun-ääntämisharjoitusten jälkeen (aiheuttivat allekirjoittaneessa suuria nauruntyrskähdyksiä) palasimme autolla hotellillemme ja asetuimme syömään.
Koirat pääsivät lenkille, sateessa, sitten tassupesulle ja syömään omia ruokiansa. Kuvien katselua oli tietenkin ohjelmassa ja sitten yleistä oleilua ja nukkumaan meno hieman ennen yhtätoista.
Kommentit