Hulluutta on monenlaista

Lähdimme tänään mummolasta setäni luokse Suomusalmelle. Matka kestää vähän reilu 1,5h. Olin lukenut Dirlian kennelin sivuilta Suomusselmella asuvasta walesista, ja pitihän minun päästä se näkemään. Olin laittanut setäni ja tämän naisystävän etsimään walesia. Oltiin soiteltu kuulemma tutun tutun tutuille ja heidän tutuilleen, muttei ollut löytynyt. Joku oli epäillyt jotain ja soittelemisen ja turhan etsinnän jälkeen oli setäni ottanut yhteyttä Dirlianin kasvattajaan... ja minä, kun kysyin tunteeko hän mahdollisesta ja voisiko hän kysyä tyttöystävältään, tunteeko tämä... no vähän enemmän oli siis nähty vaivaa. Minä kun kuvittelin Suomussalmen olevan niin pieni paikka, että kaikki tuntevat enemmän tai vähemmän toisensa, olin väärässä :D
Joten menimme siis tapaamaan tätä Dirliania. Rosa asuu ajokoira nartun kanssa omakotitalossa Suomussalmen keskustassa. Dirlian Scrampling Rose, on metsästyskoira ja hyvin paljon se näyttääkin metsästäjältä. Bianca pääsi myös tutustumaan tähän "heimolaiseen" ja myös sukulaiseen. Biancan äidin isä on Rosan isän veli ;) Hyvin tulivat juttuun ja nauttivat lumessa juoksemisesta. Tietysti myös seisotusta yritettiin, koko ajan selälleen heittäytyvän Rosan kanssa. Aika hyvin onnistuttiin saamaan se seisomaan, tai no minä taas kameran takana ja pikkusiskoni taas! venkuroivan ensi kertaa seisotettavan walesin kanssa- jolla oli uusi luu, mistä ei halunnut päästää irti ollenkaan. On helppo olla se, joka kuvaa! ;)

Tapasimme myös setäni koiran Valtin (Karhunkairan Herkules). Taru opetti hienosti maalais"sukulaiselle", miten hienoja naisia kohdellaan. A. Ei liian lähelle B. Ei haistella peppua C. Pysytään vähintään 2m päässä D. Uskotaan kaunista rinta murinaa E. Peräännytään hyökkäyksen hetkellä- Valtti oli erinomainen oppilas.

Kommentit